Monday, November 14, 2011

Villasukkia.

Niinhän se on, että kun jotain pitäisi lahjaksi neuloa, eikä keksi mitä se olisi, niin se on sitten ne sukat! Ja kun niitä neuloo teini-ikäiselle pojalle niin voiko niistä tulla muun väriset kuin mustat? Tosin nämä sukat menevät ihan varmasti käyttöön ja saaja on tyytyväinen. Ja jos ei ole, niin sitten ei voi mitään! Joustinneuleen osioon kirjailin jälkeenpäin nimikirjaimet, ihan vain ettei olisi täysin kokonaan mustat :) Paljoakaan en ole eläessäni kirjonut, mutta kyllä nuo kelpaa, oikeastaan ihan siistin näköiset P-kirjaimet. Ja kaveriksi vaaleamman sävyiset raidalliset.


Ja lisää villasukkia, myös pikkusemmille tyypeille.


Tämä aamuna tein tupsun. Näitä tehtiin siskon kanssa aikoinaan muksuna paljon. Edellisen tupsun tekemisestä on varmaan ainakin 15 vuotta aikaa ja hyvin muistin miten tupsun teko tapahtuu pahvirinkuloitten avulla!

Wednesday, November 02, 2011

Vauvan talveen lämpöä.

Novitan talvi numero villasukkaliitteineen tarjosi ainakin tänne monta hyvää mallia. Sieltä löytyi myös tämä ihana kypärämyssy, joka piti pimulle tehdä.


Ohjeessa kypärämyssy kiinnitetään leuan alta yhdelä napilla ja näin kauluriosan helma jäisi lerpattamaan tyhmästi! Ompelin siis käsin kiini etureunan ja toimii näin helpommin puettavana kun ei ole nappeja mitä kiinnitellä. Meillä nimittäin saadaan aina itkupotkuraivarit kun ulkovaatteita puetaan!

Myssystä oli vain yksi koko, 80. Meillä tämä sopii jo nyt vaikka pimu on pikkupäinen ja muuten tällä hetkellä kokoa 74. Isomman saa kätevästi silmukoita lisäämällä, jos tää ei koko talvea mahdu. Lankana Novita Wool. 1,5 kerää tuo vaati.

Monday, October 24, 2011

Kirjoneuletta.

Tämä postaus sisältää joululahjapaljastuksia, joten kannattaa poistua jos olet lahjalistallani :)

Tuli suuri halu neuloa pitkästä aikaa kirjoneuletta. Niimpä otin lankapussista pari uutta kerää lankaa ja lähdin vaan neulomaan. Patalappuhan siitä syntyi :) Takakappaleeksi tein pelkästä mustasta langasta koukkuamis menetelmin toisen puolen. Koukuttu kappale on toooodella paksu ja patalappu on todella hyvän paksuinen yksistään käytettäväksi.


Joululahjat on vieläkin hyvällä mallilla olleet puikoilla. Tässä yhden perheen pakettiin villasukat kaikille perheen jäsenille. Nuorin niistä on pari kuukautta :)

Sydänvillasukan ohje on muuten uusimmasta Novita talvi numeron kylkiäisestä sukkalehdestä. Muutin nallelangan ohjeen vain seiska veikkaan sopivaksi.

Ollaan asuttu uudessa paikassamme nyt noin kaksi kuukautta ja vasta eilen päästiin tutustumaan kävelylenkin merkeissä uuteen ympäristöön. Löytyipä ihan talon takaa kiva metsän pätkä ja hyvät kävelytiet.

Thursday, October 13, 2011

Pakko esitellä.

Tämmöisen Paavo-succamitan ostin pukinkonttiin. Näitä löytyy tätä kautta. Kusti polki kotiin asti erittäin kierrätetyissä pakkausmateriaaleissa :)

Tää on ihana. Melkein jo aattelin pitää sen itse, mutta mitäs sitten sinne pukinkonttiin laittais? Pöllön edessä oleva mitta-avaimenperä tuli kaupanpäällisinä ja sen aion pitää itse. Ihana, ihana ihana!

Wednesday, October 12, 2011

Talveksi mahdottoman lämmintä.

Talvi tekee tuloaan ja sitä miettii lämpöisiä neuleita talveksi. Muistin tehneeni joskus ihanan muhkean turkoosin kaulurin ihanine palmikkoineen. Muutossa kaulurikin on osunut silmiin kerran jos toisenkin ja suurinpiirtein muistin mistä se nopsaa löytyy.

Tämä kauluri on harmillisesti jäänyt täysin käyttämättä, ehkä osittain värinsä puolesta ja osittain sen takia, että siinä on niin inhottavan kutiavaa mohairia joukossa. Turkoosi on kyllä hieno väri, muttei itseltäni muuta turkoosia löydy.


Siispä kaivoin kaulurin esiin malliksi ja uutta puikoille. Löysin varastoista Novitan Mamboa hyvän määrän ja siitä semmonen kauluri mulle! Punainen ei värinsä puolesta ainakaan jäisi käyttämättä! Ja tämä on muhkeaakin muhkeampi ja varmasti lämmin. Mambosta suuri osa on villaa, mutta ei kuitenkaan onneksi kutia.

Kauluri on niin korkea, että se yltää yli korvien puolen välin. Halutessaan sen voi kääntää yläreunasta sisäänpäin niin, että se hieman lyhenee.


8,0 mm puikoilla on aika hidasta neuloa näin jämäkkää lankaa. Pehmeämpi lanka neuloutuisi varmasti nopeampaa! Toki vauva talossa hidastaa projektia kuin projektia!

On ehkä maailman vaikeinta kuvata itseään, joten kaulurista tylsä kuva myös meidän olkkarin parketilta. Mutta tässä se näkyy kokonaisuudessaan. Helmaan on erikseen neulottu koristekaitale joka ommellaan viimeiseksi kauluriin kiinni.


Lankaa jäi hieman yli kerä jäljelle (alunperin niitä oli siis 3). Siitä saattaisi saada vielä toisen kaulurin, jos kauluria hieman lyhentäisi ja jättäisi tuon alareunan koristereunan pois. Mutta ei se olisi silloin enää sama kauluri ja mitä minä kahdella samanmoisella tekisinkään? Eikä lahjaksi voi antaa vajaata kauluria!

Tuesday, October 04, 2011

Sateista meillä päin.

Tänään sataa. Tylsää. Huono päivä lähteä käymään verotoimistossa. No satoi tai ei, ei siellä mukavaa ole koskaan käydä. Pitänee sanoa, että maailmaa katsoo nykyään täysin toisella silmällä kun puolivuotias vauva kulkee mukana. Siellä verovirkailija ei voinut itse täyttää paperia vaan heitti mulle kynän (kirjaimellisesti) ja siinä sitten taiteilin vauva sylissä ja lappua täyttäen etsien kohtia mitä pitää täyttää ja miten. Sosiaalinen virkailija olisi ollut parempi vaihtoehto niin voisin luottaa siihen mitä sanottiin! Päädyin muuten soittamaan vielä perään ja varmistaa asiat toiselta kunhan vain ehdin. Mutta verohommat on suurinpiirtein hoidettu ja päästiin pimun kanssa kotiin kuvaamaan mun hienot uudet kämmekkäät!


Nää on aivan ihanat! Varret pitkät ku mitkä ja saa kivasti rytylle. Novita wool lämmittää muttei kuitenkaan kutia. Ensimmäisestä olin tehnyt ju puolet valmiiksi kun huomasin, että ohjeessahan lukee, että oikeat silmukat tehdään takareunasta, noh empä ruvennut purkamaan vaan annoin mennä niin kuin olin aloittanutkin! Kämmekkään päähänkin joustinneuleen ohjeen mukaan olisi pitänyt olla 10, 1n. Tein kuitenkin 20, 2n. Näissä kämmekkäissä tein muuten palmikot ensimmäistä kertaa elämässäni kahta apupuikkoa käyttäen. Miten en ole tiennyt moisista palmikoista aiemmin?!


Ainut huono puoli näissä on se, että nämä ei ole mulle itselle :( Nää menee joulupukin konttiin. Toivottavasti saaja pitää näistä niinkuin minä itsekin. Joskus vain on haikea luopua jostain nätistä mitä on itse tehnyt.

Friday, September 30, 2011

Mielessä joululahjat.

Tämä on päivän ehkä ihanin hetki. No, ihanin on se kun mies tulee töistä ja voin antaa vauvan hetkeksi sille syliin kun omat ranteet on jo kivusta tulessa. Mutta tämä hetki, oma rauha eikä kukaan lörpötä vieressä, telkkarikin on päällä vaan koska en jaksa kurottaa kaukosäätimeen joka sattuu olemaan muuten tuossa ihan vieressä. Käämit on menossa vaihtoon, koska niitä on polteltu tänään monta! Pimu ei vain suostunut päikkäreille ja aikuiset ihmiset tinttailee.

Mutta nyt mulla on onneksi hetki, nykyään niin harvinaista ja sen takia arvokasta, todella rakasta omaa aikaa. Nyt on aikaa netissä selata ideoita seuraavaan käsityöhön. Juuri äsken sain edellisen työn langat pääteltyä. Kuvia ei voi vielä siitä ottaa, koska on pimeää.

Oon monta vuotta haaveillut tekeväni kaikki joululahjat itse, ikinä en siinä ole vielä onnistunut. Ja olen nyt taas uudestaan ottanut sen tavoitteekseni. Mutta aina eteen tulee se sama ongelma; ne miehet! Mitä miehille voi itse tehdä? Tuntuu, että olen idea-arkkuni miehisiin lahjoihin jo vuosien aikana käyttänyt eikä uusia ideoita enää ole. Villasukkia nää tyypit ei käytä, ei villapaitoja, ei pipoja... patalappuja olen tehnyt joskus ja torkkupeiton...

Pyydän apua teiltä. Mitä tehdä miehelle joululahjaksi omin kätösin? Linkkejä, vinkkejä, ideoita, hyväksi kokemia havaintoja. Harmi kun ei ole tehty leffaa, jossa kerrotaan se, mitä miehet haluaa!


Koska kuvaton postaus on tylsä. Tässä meidän ihanan rasittava karvatti, jolta tällä hetkellä tippuu karvoja niin paljon, että joka päivä imuroidessa mietin sitä miksi ikinä koiran hankinkaan!

Ihanaa viikonlopun alkua kaikille! Sitä on odotettu varmasti monessa paikassa monta päivää!

Thursday, September 29, 2011

Vapaavirkkausta.

Tää äiskä käytti pimun päikkärit taas hyväkseen ja lähti yläkertaan kuvaamaan käsitöitään. Joskus voisi kysyä, että onko meillä yläkerta? Eipä siellä tule käytyä kuin kerran viikossa, jos silloinkaan. Tuleva ompeluhuonehan siellä sijaitsee, mutta on niin romua täynnä vielä, että vie aikaa kun saan huoneen oikeaan käyttöön. Saisi siellä vielä tapetoidakin.

Mutta asiaan. Sain mun käsityöinspiraation loppukesästä hyvään vauhtiin virkkausringin vapaavirkkausprojektin siivittämänä.

Eli ei kun virkkuukoukku käteen ja jämälankakori sohvan juureen ja virkataan siis jotain. Taisin heti alussa lähteä täysin hakoteille ajatuksesta "vapaavirkkaus".


Mä ajattelisin, että vapaavirkkaus on jotain aivan muuta kuin sitä, että virkataan ketjusilmuttaa ympyrän muotoon samalla langalla ja reunaan tehdään piparkakkureunat. Noh, eipä muuta kun uutta yritystä aiheeseen liittyen.

Voisi todeta, että tässäkin mentiin vähän ojasta allikkoon, mutta ehkä kuitenkin pikkasen enemmän vapaavirkkauksen puolelle. Empä tiiä.


Täältä löytyy siis pieni kasa tulevia pannunalusia. Pukinkonttiin varmaan menevät, jos raaskin yhdestäkään noista luopua :) Jotenkin olen persoonaltani liian symmetrisyyttä ja selkeyttä kaipaava, että en vain saa aikaiseksi mitään ilman edes pienenlaista suunnitelmaa. Vapaavirkkaus on kyllä näistäkin aika kaukana mielestäni. Näissähän on ajateltu aivan liikaa!

Mutta mä ainakin yritin :) Parasta tässä "projektissa" oli se, että mun käsityöinspiraatio vain kasvoi ja on nyt hyvässä vauhdissa taas pitkään aikaan. Ihanata!

Antoi pimu mun näköjään puolisen tuntia puuhata omiani. Käydäänpä nostamassa pimu pois pinniksestä ennenkuin se itse kiipeää laidan yli. On tuo 5,5 kuukauden ikäinen pimu sen verran nopsa ollu liikkeissään, että nousee jo pinniksen reunaa pitkin ylös.

Edit:Näinhän siellä oltiin kun makkariin menin. Tuosta pimu vielä nousi jaloilleen seisomaan. Tänään lasketaan siis laita alimpaan tasoon!

Tuesday, September 27, 2011

Kirppislöytöjä ja pipa.

Käytin Pimun päikkäreiden aikana tilaisuuden hyväksi ja kävin ottamassa takapihan kuistilla valokuvat sunnuntain kirppislöydöistä ja samalla koira pääsi pikkuiseksi hetkeksi riehumaan ulos. Ostin nämä kartiot ainoastaa neonkeltaisten ja neonvihreän takia! Neonvärit on jotain niin ihanan inhottavaa, että näistä pitää saada jotain tehtyä! Idea käväs jo mielessä, tiedä sitten onnistuuko. Saas nähdä kun on aikaa kokeilla. Nyt on niin monta muuta projektia jonossa ennen näitä.


Kuvan takana näkyy nolosti meidän kottikärryllinen maasta revittyä puskia. Ei vain ole ollut aikaa kärrätä noita vielä pois!

Tässä vielä pipa, jonka sain kuvattua myös tänään. Lippapipan malli on Modasta 5/2011. Neuloin seiskaveikan raitalangasta tämän. Ihastuin lippamalliin ja oli pakko kokeilla jotain uutta. En myöskään ollut ennen neulonut pipoa ylhäältä alaspäin joten pääsi tässä sitäkin kokeilemaan.


Tästä tuli ihan kiva. Väri vois kyllä itselle olla parempi joku muu. Lippa myös vaatii asettelua eikä oo ihan niin uloneva kuin toivoisi.

Monday, September 26, 2011

Puhdas pöytä.

Taisinpa palata blogiani kirjoittamaan. Mielessä on ollut monta kertaa, mutta aina on ollut jokin joka on estänyt, ehkä lähinnä käsitöiden tekemättömyys kaikkein eniten kuitenkin ja se kuuluisa ajan puute! Katsoin, että viimeinen postaus on ollut tammikuussa 2010, eli puolisen toista vuotta sitten! Ajattelin aluksi, että jatkan vain vanhojen kirjoitusten perään, mutta koska elämä ei ole enää samanlaista ollenkaan kuin pari vuotta sitten, poistin kaikki vanhat postaukset ja päätin aloittaa täysin puhtaalta pöydältä.

Blogin nimi pysyy, koska olen edelleen ihana minä ;)

Mitähän parissa vuodessa oikein tapahtui? Pari vuotta sitten rempattiin kerrostalo asuntoa, tehtiin huonossa työpaikassa töitä, elettiin siinä missä ei haluttu ja käsityöt jäi oikeastaan kokonaan. Kaikki energia meni töihin ja remppaan. Elämää tuli sitten pistettyä täysin mullin mallin, uusi työ ja uusi kumppani ja ihan uusi elämä. Silloin rempattu asunto on nyt myyty ja ostettu oma talo, joka on ihanasti rempan alla :) Tällä hetkellä elämä on omassa talossa, omassa rauhassa. Täällä ei kukaan kiusaa meijän koiraa enää ja on neliöitä, että pääsee pakoon muita talon asukkeja, vaikka siihen kaivattuun omaan pihaan. Uusi ompeluhuone on vielä työn alla, mutta kokoa on ehkä jopa neljä kertaa isompana edelliseen verrattuna!

Nyt mä siis taas teen käsitöitä ja remppaan ja yritän mahdollisimman hyvin kasvattaa meijän pikkusta pimua. Välillä oon väsynyt, mutta onnellisempi kuin koskaan!

Sain pimulle syksyksi fleecehaalarin aikaiseksi ja tää on aivan mahtava!


Koira kiusattiin maailman pelokkaimmaksi yksilöksi ja vauvan tullessa pelkäsin mitä koira sanoo. Mutta onneksi, näin söpöjä meillä ollaan :)

Pala vihreää peittoa näkyy myös kuvassa, jonka tein vielä paksussa kunnos kun ei ollut tietoa tekisko pinkkiä vai sinistä.

Puikoilla on ollut jo muutamat joululahjat. Tänä vuonna aion tehdä monta lahjaa itse! Pysyyhän tämä inspiraatio tällä kertaa ja voin olla taas kokonaisuudessaan oma itseni?!