Kirjoneuletta.

Tämä postaus sisältää joululahjapaljastuksia, joten kannattaa poistua jos olet lahjalistallani :)

Tuli suuri halu neuloa pitkästä aikaa kirjoneuletta. Niimpä otin lankapussista pari uutta kerää lankaa ja lähdin vaan neulomaan. Patalappuhan siitä syntyi :) Takakappaleeksi tein pelkästä mustasta langasta koukkuamis menetelmin toisen puolen. Koukuttu kappale on toooodella paksu ja patalappu on todella hyvän paksuinen yksistään käytettäväksi.


Joululahjat on vieläkin hyvällä mallilla olleet puikoilla. Tässä yhden perheen pakettiin villasukat kaikille perheen jäsenille. Nuorin niistä on pari kuukautta :)

Sydänvillasukan ohje on muuten uusimmasta Novita talvi numeron kylkiäisestä sukkalehdestä. Muutin nallelangan ohjeen vain seiska veikkaan sopivaksi.

Ollaan asuttu uudessa paikassamme nyt noin kaksi kuukautta ja vasta eilen päästiin tutustumaan kävelylenkin merkeissä uuteen ympäristöön. Löytyipä ihan talon takaa kiva metsän pätkä ja hyvät kävelytiet.

Pakko esitellä.

Tämmöisen Paavo-succamitan ostin pukinkonttiin. Näitä löytyy tätä kautta. Kusti polki kotiin asti erittäin kierrätetyissä pakkausmateriaaleissa :)

Tää on ihana. Melkein jo aattelin pitää sen itse, mutta mitäs sitten sinne pukinkonttiin laittais? Pöllön edessä oleva mitta-avaimenperä tuli kaupanpäällisinä ja sen aion pitää itse. Ihana, ihana ihana!

Talveksi mahdottoman lämmintä.

Talvi tekee tuloaan ja sitä miettii lämpöisiä neuleita talveksi. Muistin tehneeni joskus ihanan muhkean turkoosin kaulurin ihanine palmikkoineen. Muutossa kaulurikin on osunut silmiin kerran jos toisenkin ja suurinpiirtein muistin mistä se nopsaa löytyy.

Tämä kauluri on harmillisesti jäänyt täysin käyttämättä, ehkä osittain värinsä puolesta ja osittain sen takia, että siinä on niin inhottavan kutiavaa mohairia joukossa. Turkoosi on kyllä hieno väri, muttei itseltäni muuta turkoosia löydy.


Siispä kaivoin kaulurin esiin malliksi ja uutta puikoille. Löysin varastoista Novitan Mamboa hyvän määrän ja siitä semmonen kauluri mulle! Punainen ei värinsä puolesta ainakaan jäisi käyttämättä! Ja tämä on muhkeaakin muhkeampi ja varmasti lämmin. Mambosta suuri osa on villaa, mutta ei kuitenkaan onneksi kutia.

Kauluri on niin korkea, että se yltää yli korvien puolen välin. Halutessaan sen voi kääntää yläreunasta sisäänpäin niin, että se hieman lyhenee.


8,0 mm puikoilla on aika hidasta neuloa näin jämäkkää lankaa. Pehmeämpi lanka neuloutuisi varmasti nopeampaa! Toki vauva talossa hidastaa projektia kuin projektia!

On ehkä maailman vaikeinta kuvata itseään, joten kaulurista tylsä kuva myös meidän olkkarin parketilta. Mutta tässä se näkyy kokonaisuudessaan. Helmaan on erikseen neulottu koristekaitale joka ommellaan viimeiseksi kauluriin kiinni.


Lankaa jäi hieman yli kerä jäljelle (alunperin niitä oli siis 3). Siitä saattaisi saada vielä toisen kaulurin, jos kauluria hieman lyhentäisi ja jättäisi tuon alareunan koristereunan pois. Mutta ei se olisi silloin enää sama kauluri ja mitä minä kahdella samanmoisella tekisinkään? Eikä lahjaksi voi antaa vajaata kauluria!

Sateista meillä päin.

Tänään sataa. Tylsää. Huono päivä lähteä käymään verotoimistossa. No satoi tai ei, ei siellä mukavaa ole koskaan käydä. Pitänee sanoa, että maailmaa katsoo nykyään täysin toisella silmällä kun puolivuotias vauva kulkee mukana. Siellä verovirkailija ei voinut itse täyttää paperia vaan heitti mulle kynän (kirjaimellisesti) ja siinä sitten taiteilin vauva sylissä ja lappua täyttäen etsien kohtia mitä pitää täyttää ja miten. Sosiaalinen virkailija olisi ollut parempi vaihtoehto niin voisin luottaa siihen mitä sanottiin! Päädyin muuten soittamaan vielä perään ja varmistaa asiat toiselta kunhan vain ehdin. Mutta verohommat on suurinpiirtein hoidettu ja päästiin pimun kanssa kotiin kuvaamaan mun hienot uudet kämmekkäät!


Nää on aivan ihanat! Varret pitkät ku mitkä ja saa kivasti rytylle. Novita wool lämmittää muttei kuitenkaan kutia. Ensimmäisestä olin tehnyt ju puolet valmiiksi kun huomasin, että ohjeessahan lukee, että oikeat silmukat tehdään takareunasta, noh empä ruvennut purkamaan vaan annoin mennä niin kuin olin aloittanutkin! Kämmekkään päähänkin joustinneuleen ohjeen mukaan olisi pitänyt olla 10, 1n. Tein kuitenkin 20, 2n. Näissä kämmekkäissä tein muuten palmikot ensimmäistä kertaa elämässäni kahta apupuikkoa käyttäen. Miten en ole tiennyt moisista palmikoista aiemmin?!


Ainut huono puoli näissä on se, että nämä ei ole mulle itselle :( Nää menee joulupukin konttiin. Toivottavasti saaja pitää näistä niinkuin minä itsekin. Joskus vain on haikea luopua jostain nätistä mitä on itse tehnyt.