Ei sen kummempaa...

... kuin, että samoja patalappuja kuin viime kerralla. Eri värisinä vain toki. Nämä tuli tehtyä iltasella elokuvaa katsoessa. Tuli huomattua, että on nopea malli virkata! Ensimmäiset kesti luonnollisesti hieman kauemmin, mutta nyt oli vauhti jo hurja :)

Eipä tällä kertaa muuta. Lähden parantelemaan rannetta, joka haravoinnissa kipeytyi vaihteeksi ja virkkaaminen ei tainnut ainakaan auttaa asiaa... ei ainakaan parempaa suuntaan.

Patalappuja A La Carte.

Patalappujen A la Carte kirjasta löytyi ihanaakin ihanampia patalappuja. Niistä ekat pääsi koukulle viikko sitten ja jääpi odottelemaan meidän joulupöytää, koska ihan vahingossa niistä tuli erittäin jouluiset :)

Kokoa näillä on omaan makuun aivan liian vähän, halkaisija saisi olla muutaman senttimetrin suurempi, että patalappuna käyttö onnistuisi turvallisesti itseään polttamatta. Nämä taitaa olla käytössä siis pannunalusina meillä. On myös niin ihanan komeat, ettei viitsi heti sotkeä niitä rasvaiseen joulukinkkuun. Miehenkään mielestä näitä ei raaski käyttää ollenkaan.

Lankana Keskisiltä löydettyä täyttä tekokuitua punaisella metallilangalla. Virkkasin koukulla 3,5 ja yhden pallosilmukkakerroksen jouduin tekemään ekstraa ohjeeseen verrattuna, että koko piisaa edes siihen pannunaluseen. Pallosilmukoiden teko oli helppoa ja hauskaa, jotain uutta mulle :)

Nämä olivat ensimmäiset patalaput ohjeesta tehtynä (paitsi se aiemmin postaamani palmikko patalappu) ja varsinkin ripustuslenkki oli ohjeesta tehty ensimmäistä kertaa ikinä! Omaan tyyliin tehty menee aina keskeltä kieroon!

Yhdestä kerästä tulivat nämä kaksi ja jämä jäi, joten tein vielä tämmöisen:

Isoäidin neliötä ei ole vähään aikaan tullut virkattua ja nyt teki oikein mieli, joten semmosta siis. Tämä on hetken mielijohde. Reunakoristeena käytin ylemmistä patalapuista tuttua siksak-reunaa. Harvinaista muuten, että malliohje menee reunoille juuri tasan kun tein vain jonkun kokoisen patalapun enempiä mittailematta. Mustaa tekokuitulankaa siis punaisen lisäksi.

Nämä välillä itselle, ei joululahjaksi :)

Joululahjoja sun muuta :)

Jos meinaat olla joululahjalistallani, ei parene kattella alaspäin enempää ennen joulua :)

Nyt on neulottu ja virkattu ahkeraa. Parin kuukauden aikana on tullut neulottua varmaankin 20 paria villasukkia, osa pukin konttiin, osa omiin tarpeisiin, osa toisten tarpeisiin ja osa "säästöön" menneistä on myyty ja osa vielä odottaa oikeaa omistajaansa. Kaikkia en ole muistanut edes kuvata. Tässä vielä parit sukat kokoa 1,5 v.

Vaaleanpunaiset/valkoiset on neulottu tuttavan muksulle, jolla on saman ikäinen tyttö kuin meillä. Postissa ne kulki muutamat sadat kilometrit oikealle omistajalle, mutta kulkeutuupi vielä takaisin vähän pidennettäväksi :) Ja niin kuin luulin neuloneeni oikean mittaiset. Mut nou hätä, ei se oo kuin vähän purkamista ja uudelleen neulomista. Oli mukavaa neuloa ihmiselle, jonka makua ei oikein edes tunne. Vinkkinä vain väritoiveita :)

Samaan innostukseen neuloin vielä poikavärisinä sukat samaa kokoa. Näille ei vielä ole saajaa.

Ja sitten yhtäkkiä iski patalappu buumi. Parissa illassa virkkasin yhden lahjasetin pukinkonttiin. Näitä patalappuja oli ihanaa tehdä. Virkkaaminen oli vaihteeksi mukavaa ja sai kokeilla jotain uuttakin. Alin patalappu on virkattu uusimman SK:n ohjeen mukaan. Ohje on todella yksinkertainen, vaatii vain hieman pikkutarkkuutta saadakseen hienoa jälkeä, mutta ohje oli mukavan erilainen! Kannattaa nähdä vaivaa pujotellessa ketjusilmukka ketjua oikein päin! Samoilla väreillä suunnittelin vielä ruutupatalapun, jonka ketjusilmukkaketjut on virkattu valmiin kappaleen päälle. Raitapatalappu tuli yhtäkkisenä ideana kuten ruutupatalappukin. Virkkasin ensin perus raitaa ja sitten virkkasin valmiin kappaleen päälle ketjusilmukoin väliraidat. Vähän koristereunaa ja alapuolelle yksivärinen kappale lisäksi.

Nämä patalaput olivat pitkästä aikaa kiva juttu, insporoiduin erityisesti SK:n ohjeesta. Ilman sitä ei varmaan näitä olisi ikinä tullut tehtyäkään. Tekeillä on vastaavanlainen setti toisesta värimaailmasta. Niistä lisää myöhemmin.

Ihanaa kun on taas näin syksyn tullen tullut käsityöinnostus kunnolla takaisin. Ideoita on miljoonia, toteutus vain on pienessä mittakaavassa mahdollista rajallisen ajan käytön vuoksi. Puolitoista vuotiaan hereillä olo aikana käsitöiden tekeminen on lähes mahdotonta. Jos ei muksu tuhoa lankakeriä niin sitten kissa. Iltaisin odottaa innolla, koska pääsee lankakeriin käsiksi :)